Majan historia

Urheilutoiminta alkoi Mellunkylän koululla. Sotavuosina koulu tuhoutui pommituksissa, samoin kuin Kontion maallinen omaisuus. Pitkän päivätyön Mellunkylän Kontiossa tehnyt Jussi Salmia esitti silloin, että seuralle hankittaisiin oma tontti ja toimitalo. Vaikka ajatus tuntui oudolta, se sai kuitenkin kannatusta. Seuran silloinen puheenjohtaja päätti antaa poikien yrittää.

Tontin hankintaa häiritsi maanomistajien pelko mahdollisista häiriöistä. Jussi Salmia tuli ajatelleeksi Vartiokylän korkeinta kukkulaa, Fågel Sånia ja sai johtokunnan ajatuksensa taakse. Helsingin kaupungille lähetettiin kirjelmä ja myönteinen vastaus tuli saman vuoden joulukuussa 1947. Vuokra oli lähinnä nimellinen.

Arkkitehti Leo Tenhunen teki piirustukset ja niiden mukaan aloitettiin rakentaminen. Samalla alkoi tarmokas varojen ja tarvikkeiden keräys. Ammattimiehistä koottiin rakennustoimikunta, jota johti Artturi Nieminen. Sunnuntaiaamuna, syyskuun 13. päivä, 1950 kolmetoista kontiolaista oli paikalla aloittamassa majan perustusten kaivuutyöt. Itse majan sekä sinne johtavan tien rakentaminen vaati runsaasti varoja ja talkootyötä. Urakasta kuitenkin selvittiin suomalaisella sisulla.

Ensimmäinen osa majasta valmistui keväällä 1952. Unelma Kontion majasta oli toteutunut. Kontiolaiset olivat saaneet aikaan oman majan, josta käsin voitiin keskitetysti alkaa harrastamaan ja harjoittamaan.

Juhlasalin tekeminen annettiin Aaro ja Erkki Tolinin tehtäväksi. Valmistuttuaan vuonna 1955 juhlasali herätti yleistä ihastusta ja tyytyväisyyttä kaikissa. Työn laatu oli erinomaista.

Urheilutoiminnan lisäksi Kontion majalla toimi kansakoulu vuosina 1952–1959. Kesällä 1974 pyromaani sytytti majan tuleen ja osa majasta tuhoutui. Kontiolaiset eivät kuitenkaan lannistuneet, vaan näyttivät jälleen kerran, mitä talkoohenki heille merkitsi. Maja kunnostettiin tulipalon jäljiltä entistä ehommaksi ja majan yhteyteen rakennettiin mm. vahtimestarin asunto